Thursday, January 18, 2007

Salvador Dali

Uutislehti 100 uutisoi t'n''n 18.1.2007 viihdesivuillaan, ett' Espoon modernin taiteen museon Emman t'm'n vuoden klassikkotaiteilija on itse Salvador Dali. Dali onkin kiist'm'tt', jos ei merkitt'vimpi', niin ainakin tunnetuimpia moderneja maalareita.

Me pseudomorfoosiharrastajat emme kuitenkaan ole h'nest' kiinnostuneita sen takia, vaan toisaalta h'nen tyylins', toisaalta h'nen taidehistoriallisen positionsa johdosta.

Dali tunnetaan p''asiallisesti surrealistina, ja k''nt'en voisi jopa sanoa ett' surrealismi tunnetaan Dalista. Itse'ni t'm' on aina ihmetytt'nyt, olihan Dali luonteeltaan hyvin erilainen kuin surrealistisen liikkeen ydinryhm'. Erilaisuutensa vuoksi Dali my;s surrealisteista aikoinaan erotettiin.

Surrealistinen liike oli ensisijaisesti poliittinen liike, t'sm'llisestiottaen radikaalin vasemmistolainen liike, aikana jolloin radikaalivasemmistoliikkeill' oli konkreettista kumouksellista potentiaalia. Dali taas oli ensisijaisesti perinteinen maalari, politiikka ei ollut h'nelle yht' t'rke'', ja poliittiselta suuntautumiseltaan h'n itse oli enemm'n kallellaan oikealle, fasismin ja monarkian suuntaan.

Surrealistiset taiteilijat suosivat nopeita ja ilmavia tekemisen tapoja, automaattikirjoitusta valokuvaamista ja elokuvaamista. Paljon uusia tekniikoita, ja uusia teknisi' innovaatioita kokeiltiin uudenlaisten taideteosten tuottamiseksi. Dali taas oli hyvin perinteinen maalari, joka k'ytti hyvin raskaita v'lineit', ja klassisia menetelmi' visioidensa toteuttamiseen. Totta on, ett' uransa aikana h'n kokeili monenlaisia medioita, mutta h'nen ydinosaamisensa oli aina perinteisess' maalauksessa. Dali itseh'n koki itsens' renesanssineroksi, varsin pseudomorfoottinen ajatus 1900luvun modernismin myrskyn silm'ss' el'neelt' taiteilijalta.

Jos minulta kysyt''n mist' Dalin taiteessa on kysymys, niin minusta pohjimmiltaan kyse on perinteisen eurooppalaisen laatukuvamaalauksen toisinnossa, niin ett' perinteinen kristillinen tematiikka on korvattu freudilaisella. Samaan tapaan kuin klasisessa pseudomorfoosiesimerkiss' poishapertuneen vuorikristallin paikan t'ytt'' valuva uusi aines, t'ss' nimenomaan yritet''n t'ytt'' kristillisten arvojen murenemisen j'tt'm'' aukkoa.

Lopputulos valitettavasti on v''r''n muotoon j'ykistynyt muoto, surrealismi menett'' Dalin my;t' poliittisen ter'ns', ja taantuu eksentriseksi laatukuvamaalaukseksi. N'it' laatukuvia taas nykyp'iv'n surrealistit toisintavat, viel'kin ulkokohtaisemmin tuloksin.

Dalin teoksia siis esill' Espoon nykytaiteenmuseo Emmassa 3. lokakuuta alkaen.