työväen presidentti

Olen jonkinaikaa seuraillut sivusta Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjaa. Kampanja rakentuu sloganin "Työväen presidentti" ympärille, mikä on herättänyt jonkinverran keskustelua, edustaahan Niinistö Kokoomuspuoluetta joka historiallisesti on aina edustanut työväen arkkivihollista porvaria.

Niinistön mainostoimiston perusajatus on ollut se, että vastakkainasettelujen aika on nyt ohi, ja näinollen kaikki kaipallista potentiaalia omaavat brändit ovat kenen tahansa käytössä. Sinänsä oikea analyysi: vastakkainasettelut ovat kadonneet, politiikka on menettänyt lähes kaiken perinteisen poliittisen sisällön.

On myös totta että työvaenliikenostalgialla asiayhteydestään irrotettuna voidaan myydä monenlaisia asioita, tulemme varmasti lähitulevaisuudessa näkemään monenlaisia neuvosto/DDR/taistolais ym. kuvastoa lainailevaa mainontaa. Tälläkertaa mainostoimisto on kuitenkin ollut hieman liikaa edellä aikaansa. Työläiskuvaston markkina-arvo ei ole vielä täysin aktualisoitunut. Tällähetkellä se toimii vain edelläkävijäsektorin mainonnassa, esimerkiksi työväen trendbaari tai työväen kolajuoma olisivat aivan toimivia konsepteja. Presidentin kaltaisen tuotteen markkinoinnin pitäisi kuitenkin kosketella nimenomaan suuria massoja.

Suuren yleisön osalta ongelma on se, että he vielä muistavat politiikan sisällöt ja vastakkainasettelut. Porvarin myymistä työväen brändillä pidetään siksi arroganttina, tyhmänä ja valheellisena. Älykäs mainostaja olisi valinnut jonkin hieman kauemmin unohduksissa olleen asiakokonaisuuden, kuten uskonnon. Jos Niinistö olisi markkinoitu esimerkiksi Jeesuksena, ei kenenkään tunteita olisi loukattu. Toisaalta tilanteessa jossa Paavo Lipponen on jo markkinoitu Mooseksena, saattaa raamatullinen kuvasto olla ykkösrivin politiikan kannalta loppuun kalastettu.