Joulun yhä vaan lähestyessä, olen pohtinut lisääntyvässä määrin tätä pukkiasiaa.
Kuten edellisessä kirjoituksessa tulin jo sivunneeksi, joulupukin hahmoon liittyy hyvin elementtejä eri aikakausilta. On pakanallinen joulupukki, kristillinen Santa Klaus, ja tietenkin tämä nykyinen sekularistinen versio näistä molemmista.
Siinä missä pakanallinen joulupukki voidaan selittää hedelmällisyysriiteillä, ja näin määritellä sille jokin yhteiskunnallinen funktio, on kristillinen joulupukki, Santa Klaus paljon hankalampi. Santa klaus on koottu muunmuassa Pyhästä Nikolaoksesta, myran piispasta, joka oli tunnettu anteliaana ja hyvänä ihmisenä, Kris Kinglestä, amerikkalaisesta versiosta Martin Lutherin aloittamasta Christkind, eli jeesuslapsi perinteestä, jossa jeesuslapsen kerrotaan tuoneen lapsille lahjoja, ilman että lapset koskaan jeesusta tapaavat.
Pakanallinen joulupukki on syntynyt koska keskitaven juhlaan on täytynyt kehittää erilaisia hedelmällisyysrituaaleja. Kristillinen joulupukki taas on syntynyt koska on haluttu selittää uudelleen pakanalliset traditiot kristillisiksi. Ei siis kristillisen kulttuurin omien tarpeitten mukaan, vaan reaktiona pakanallisuuteen.
Reaalipoliittisesti pakanallisten muotojen omaksuminen oli varmasti järkevää, sillä saatiin monet epäivlevällä kannalla olevat kääntymään uuteen uskontoon, ja vältettiin monia konfliktejä. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka hyvin reaalipolitiikka ja messiaaninen uskonto sopivat yhteen?
Nykyisen sekularistisen joulun kanssa aivan samanlaista ristiriitaa ei ole. Markkinatalous vetoaa rehellisesti ihmisen alimpiin vaistoihin, näin joulun aikaan ahneuteen. On siis aivan loogista, että markkinatalous omaksuu jouluperinteestä kaiken taloudellisesti hyödynnettävissäolevan.
Kiinnostavaa on kuitenkin tutkia minkälaisiin muotuihin kaupallinen joulu vakiintuu, ja miksi. Voiko kaupalliselle joulupukille löytää tarkoituksen, vai onko se vain olosuhteiden summa?
Joulupukki on kiistämättä merkittävä hahmo, selkeästi kaupallisen joulunvieton tärkein elementti. Jo kauan ennen joulua TV, lehdet, mainokset ja ostoskeskukset täyttyvät muhkeista punanuttuisista joulupukeista. Mutta mikä ihme tämän hahmon tarkoitus on?
Joulupukki tuntuisi yhteiskunnallisesti vastaavan kahdenlaiseen tarpeeseen. Päällimmäisenä on tietenkin behavioristinen puoli, kurkistelevat tontut ja palkitseva pukki ovat varmasti hyvin käytönnöllisiä jokaiselle lapsia kasvattavalle. Mielestäni kuitenkin tärkeämpi ulottuvuus joulupukissa on sen suhde uskoon. Joulupukkihan on hahmo, johon uskotaan, ja täsmällisemmin johon uskominen kuuluu tiettyyn ikäkauteen.
Lapsilta on tapana tentata uskovatko he joulupukkiin, käytäntö on että vanhemmat ihmiset yleensä eivät tämän olennon olemassaoloon usko, mutta silti joka vuosi näkevät saman vaivan luodakseen lapsille mahdollisimman kokonaisvaltaisen illuusion kyseisen olennon olemassaolosta.
Joulupukkiuskon voisi tulkita esimerkiksi siirtymäriitiksi lapsenuskosta materialistisen nihilistiseen aikuisuuteen. Joulupukki on sekularistiselle yhteiskunnalle hyvä tapa osoittaa, että uskominen on hyvä asia, ja suositeltavaa, mutta kuuluu tiettyyn ikään ja tiettyihin tilanteisiin. Näin tehdään vaarattomaksi sekularistisen elämänmuodon kanssa ristiriidassa olevat uskomukset.
Tänäpäivänä törmää monesti kristittyihin jotka kyräilevät joulun markkinahumua. Englanniksi on tapana sanoa "Put Christ back to christmas", suomeksihan tuota ei oikein voi kääntää. Itse en usko joulun jeesuistamisen ratkaisevan ongelmaa, vaan sen nimenomaan olevan sen ydin. Kristinuskon tapa juhlia auringonkiertoon liittyviä sapatteja perinteisillä pakanallisislla menoilla, mutta päälleliimatulla evankelisella sanomalla on nimenomaan tehnyt helpoksi sekularisteille juhlia joulua sekularistisin tavoin, mutta kuvitella asioiden liittyvän jotenkin kristinuskoon. Muut yksijumalaiset uskonnot ovat olleet huomttavasti varovaisempia tämän asian suhteen, esimerkiksi muslimit eivät juhli joulua millään tavalla.
Mutta toisaalta kyseessä on asia johon ei mitenkään pysty vaikuttamaan, joten ei tässä muuta kuin jatketaan samaa rataa. Sisällöltään ja muodoiltaan sekavassa juhlassa on kieltämättä monia etujakin. Onhan se hienoa että kaikki ihmisryhät voivat juhlia joulua samoilla menoilla,(muslimeja, juutalaisia ja muita uskonnostaan tarkempia ryhmiä lukuunottamatta tietysti) ja kuvitella niitten merkitykset ja alkuperän erilaisiksi.
Ehkä tästä aukeaa sekularistinen yhtenäiskulttuuri, ei siis muuta kuin sekularistista joulua kaikille pseudomorfoosiblogin lukijoille. Muistakaa ostaa, syödä ja juoda tarpeeksi, ja tehdä tämän kaiken asiaankuuluvan hartaalla mielellä.
5 comments:
Jollain kristillisellä sivustolla (en enää muista millä) väitettiin, että Roomassa, missä kristityt ensin alkoivat joulua viettämään, ei olisi samaan aikaan ollut mitään pakanallista juhlaa. Sellainen olisi kyllä sitten myöhemmin aloitettu kilpailemaan kristittyjen joulunvieton kanssa.
Samalla sivustolla myös sanottiin, että vanhan juutalaisen uskomuksen mukaan suuret profeetat olisivat syntyneet ja kuolleet samana päivänä vuodesta, ja syntymä laskettaisiin tässä yhteydessä raskauden alusta. Jeesuksen tiedetään kuolleen pääsiäisenä, joten tuon uskomuksen mukaan hänen olisi samaan aikaan vuodesta pitänyt saada myös alkunsa. Siitä yhdeksän kuukautta eteenpäin ja ollaankin joulussa.
Se, että esim. Pohjolassa on tuohon aikaan vietetty pakanallisia juhlia, on pelkkä sattuma. Tuo on sinänsä uskottavaa, koska joulua vietetään ympäri maailman samaan aikaan ja tuskin sitä pohjoisen periferian tapojen mukaan on paikalleen asetettu. Mutta tiedätkö, oliko roomalaisilla juhlia tähän aikaan vuodesta jo ennen kristittyjen joulunviettoa ja onko tuossa joulun ajoitusperiaatteessa pääsiäisen mukaan mitään perää?
Jokin kristillinen sivusto on nyt kyllä rakentanut mikrohistoriansa vähän hataralle pohjalle.
En nyt löytänyt täsmällistä ajoitusta Saturnalialle ilmiönä, mutta tuskin kukaan historiallisesti asiaa lähestyvä väittää sen syntyneen kristillisen joulun jälkeen.
Tuolta esimerkiksi löytyy aiheesta ihan suomenkielellä.
http://www.cc.jyu.fi/~mikrissa/saturnal.html
Saturnaliasta on kuitenkin kirjoitettua tietoa jo ennen jeesuksen syntymää, kristitty joulunvietto taas alkanee joskus 300-400 luvuilla.
Se että pohjoiset pakanat juhlivat joulua silloin kuin juhlivat ei ole missäänsuhteessa sattumaa. Kaikki pakanat kaikkialla maailmaa, tai sanotaan asia näin: kaikkialla maailmassa luonnon kiertokulkuun sidoksissa olevaa uskontoa harjoittaneet ovat juhlineet tuona nimenomaisen ajankohtana.
Talvipäivänseiusaus, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus ja syypäiväntasaus, näitten neljän päivän ympärille kaikki varhaiset uskonnot ovat juhlapäivänsä ankkuroineet.
Ei ole mitään ihmeellistä siinä, että pohjoisen pakanat talvipäivanseisausta juhlivat, sensijaan on erittäin merkillistä miksi kristity kyseisen juhla-ajan omaksuivat.
Kristinuska ei kuitenkaan ole luonnonuskonto, eikä mitään varsinaista faktista aineistoa jeesuksen syntymän asettumisesta nimenomaan jouluksi ole.
En tunne teoriaasi joulun ajoittamisesta pääsiäisen mukaan, mutta minusta se kuulostaa kyllä aika kaukaa haetulta.
Todennäköisin syy jeesuksen syntymän ajoittamiseen joulukuun loppuun on populismi. Pakanat on ostettu tapakristityiksi sallimalla pakanallisten jouluperinteiden säilyttäminen.
En muistanut tuon roomalaisjuhlan nimeä, mutta nyt sain googletettua lisätietoa. Wikipedia näyttää mainitsevan nuo kristillisen sivuston sisältävät teoriat osiossa, joka on leimattu "The factual accuracy of part of this article is disputed" -varoituksella. Saturnalia selvästikin on joulua vanhempi juhla, mutta sitä vietettiin noin viikko ennen joulua. Tuolla sanotaan, että jotkut väittävät keisari Aurelianuksen (214–275) siirtäneen Sol Invictus -juhlan samaan kohtaan kristittyjen joulun kanssa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Saturnalia
Saturnaliaa juhlittiin viikko 17.12-23.12. Jeesuksen syntymäpäiväksi päätettiin 25.12, ei siis ihan sama päivä, mutta selkeästi samaan sesonkiin asettuva.
Ja huomattavaa on myös se, että kristillinen joulunvietto muotoutui suureksi osin pakanallisten perinteiden mukaiseksi, kun taas esimerkiksi Juutalaiset ovat säilyttäneet oman hanukkajuhlansa puhdasoppisemmin juutalaisena.
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesuksensyntyma.html
Historiallinen fakta on, että vuonna 354 Rooman piispa Julius määräsi Jeesuksen Kristuksen viralliseksi syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivä. Joulua ja Jeesuksen syntymäjuhlaa ei siis ole ollut olemassa ennen vuotta 354 jKr. Jeesus ei määrännyt joulun viettoa, eikä sitä että Hänen syntymäjuhlaansa tulisi juhlia juuri 25 joulukuuta. Alkuseurakunta ei viettänyt joulua ja Kristuksen syntymäjuhlaa 25 päivä joulukuuta. Jeesus ei asettanut ollenkaan syntymäjuhlansa viettämistä millekään erikoiselle päivälle, eikä Hän edes asettanut syntymäjuhlaansa vietettäväksi kerran vuodessa. Uskovina meillä on oikeus muistella sitä vaikka joka päivä, mutta Jeesus ei asettanut sitä kerran vuodessa vietettäväksi juhlaksi.
Vuonna 394 alkoi jokapäiväinen messu Rooman katolisessa kirkossa. 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä vietettiin Rooman katolisessa kirkossa messua Kristukselle, jossa pappi siunasi leivän ja viinin, jolloin ne katolisen kirkon väärän opetuksen mukaan "muuttuivat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi". Tästä Kristuksen messusta Mass of Christ (Christmas), joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. ja siitä alettiin käyttää nimitystä Kristus messu (Mass of Christ). Christmas (joulu) sai nimensä katolisen kirkon harhaoppisesta messusta, joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.
Joulu on Rooman katolisen kirkon luomus, jossa se yhdisti kaksi juhlaa toisiinsa babylonialaisen Tammuksen syntymäjuhlan ja roomalaisen Saturnaalia juhlan. Rooman katolinen kirkko antoi tälle uudelle juhlalle nimen Kristuksen syntymäjuhla (Christmas/joulu), ja toi siihen mukaan Raamatun elementtejä Kristuksen syntymisen tapahtumista, mutta samalla aikaa jätti siihen pakanallista perintöä sekä salli Rooman kansalaisten jatkaa Saturnaalia juhlan viettämistä uuden juhlan (joulun) nimissä.
Otavan Suuri Ensyklopedia:
"Joulun pakanallinen tausta ja keskiajan perintö: Kristillinen joulu siirrettiin joulukuun 25. päivän kohdalle n. 350-luvulla. Vanhempi juhlapäivä oli tammikuussa, loppiaisena, "epifanian" kohdalla. Kristuksen syntymän ajankohdasta on ollut monia erilaisia tulkintoja ja laskelmia. Se on sijoitettu esim. kevääseen tai syksyyn. Sen sijaan mikään traditio ei sido sitä joulukuuhun. Syyt ovat toiset. Roomassa vietettiin keisari Aureliaanuksen toimesta joulukuun 25. päivää auringonjumalan syntymäpäivänä, "Dies natalis solis in victi". Tällä oli yhteyksiä itämaisiin uskontoihin, mm. Mitran kulttiin. Päivämäärä johtui siitä, että juliaanisen kalenterin käyttöönoton aikoihin talvipäivän seisaus sattui joulukuun 25. päivän kohdalle. Kristillinen kirkko menetteli juhlan suhteen samoin, kuin monesti muulloinkin. Se ei ryhtynyt taistelemaan sen suosiota vastaan, vaan omaksui sen, ja siirsi sille kristillisen sisällön. Joulun muodostamiseen vaikutti tämän lisäksi kaksi muuta Rooman valtakunnan alueella viettyä juhlaa; ensimmäinen saturnaalia ja toinen kalendai."
Post a Comment