Relativisti saattaa tässävaiheessa ihmetellä sitä, miten yksittäistapauksilla voi olla noinkin suuri merkitys tilanteessa jossa käydään sotaa, eli laajamittaisesti ja järjestäytyneesti tapetaan ihmisiä?
Kiintoisa kysymys on myöskin se, miksi kyseiset kuvat nostivat maailmanlaajuisen kohun, toisin kuin esimerkiksi aikaisemmin kirjoitettu Punaisen ristin raportti jossa samat asiat oli kerrottu tekstimuodossa.
Asiaan liittyvä pseudomorfoottisuus avautuu parhaiten tutkimalla Amerikkalaista maailmankäsityksestä. Amerikka saavutti johtavan sivilisaation statuksen verrattain nopeasti, se tavallaan repäistiin sivilisaatioksi suoraan lehmipaimenajasta. Tästä on jäänyt rasitteeksi tietynlainen Cowboy etiikka, joka painottaa rehellisyyttä, suoraselkäisyyttä ja yksinkertaista hyveellisyyttä. Koska tälläisiä arvoja voi suurvaltapolitiikkaan soveltaa varsin valikoiden, joutuu Amerikka valehtelemaan itselleen useimmista suurvaltapoliittisista motiiveistaan.
Amerikkalaisten ongelma on se, etteivät he ole sisäistäneet suurvaltarooliaan. Se että sotia käydään öljyn, oopiumin, tai minkä tahansa suurvallan itselleen tarpeelliseksi katsoman hyödykkeeen saatavuuden turvaamiseksi on täysin luonnollista, ja väistämätöntä. Myöskin laajamittainen tappaminen ja kiduttaminen ovat tämän prosessin välitömiä seurauksia.
On varmasti pohjoisamerikan kansoille lohduttavaa kuvitella itsensä viimeisinä lehmipoikina vapaassa lännessä, mieluummin kuin osasina sivilisaatiokoneistoa, tai George Bush nuorempi hyveellisenä sheriffinä mieluummin kuin yksinvaltaisena keisarina. Nämä ajatusmallit ovat kuitenkin syvästi pseudomorfoottisia, ja johtavat kaikinpuolin valheelliseen maailmankäsitykseen.
lue myös Susan Sontagin teksti Abu Ghraib kuvista
No comments:
Post a Comment