En nyt tässä kirjoituksessa ota kantaa itse väittämään, vaan tarkastelen ohjelman esittämiä vaihtoehtoja.
Epämodernina, tai tarkemmin kansan epämodernistisiksi kokemina esiteltiin Vantaan Kartanonkoski ja uusvanhat puiset pakettipientalot.
Kiinnostavaa tässä on se, että molemmat esimerkit ovat umpimodernistista rakentamista, joka on vain kuorutettu vanhahtavalta näyttävällä pinnalla. Rakenteeltaan talot ovat täysin samaoilla menetelmillä valmistettuja.
Kartanonkoski on pseudomorfoosiblogin kannalta erityyisen kiinnostava, onhan se halvalla tehty kopio ruotsalaisesta vanhan kaupunkiarkkitehtuurin kopiosta. Siis kopion kopio, ja vieläpä keskusta-arkkitehtuurin kopio vantaan pellolla.
Ohjelmassa puhuttiin paljon muistoista. Muistot lapsuudesta ja mummolasta kuulemma olivat suurin syy kansan kiinnostukseen uusvanhaan arkkitehtuuriin. Todellisuudessa kuitenkin aika harvan isoäiti asui vanhoissa tukholmalaistaloissa. Useimpien isoäidit asuivat joko niissä modernistisissa kerrostaloissa tai sitten perinteisissä suomalaisissa pientaloissa.
Oikea perinne ei kuitenkaan ketään tunnu enää kiinnostavan, ja omat muistotkin ovat arkkitehtuurin saralla niin ankkeita, että nyt tarvitaan istutettuja muistoja. Onhan se noloa, että elimme melkein puoli vuosisataa itäisessä vaikutuspiirissä harmaan betonin keskellä. Ratkaisuksi siis valitsemme esimerkiksi kodin joka herättää meissä muistoja niistä hyvistä vanhoista ajoista joita ei koskaan tapahtunut.
Saattaa olla että tulevaisuudessa on erittäin suuri bisnes tarjota ihmisille kauniita muistoja maailmasta jossa modenismia tai muita inhottavia asioita ei koskaan tapahtunut.
Pseudomorfoosiblogi jää seuraamaan asiaa.
5 comments:
Hyviä ja tärkeitä huomioita.
Kiitos vaan. Olen seuraillut tuota Kartanonkoski asiaa jo jonkin aikaa.
Nyt oli pakko kommentoida kun asiasta keskusteltiin näin yleisellä tasolla.
Luulen että tulen vielä jatkossa palaamaan asiaan sekä mikrotasolla, mitä tulee kyseiseen kaupunginosaan, että makrotasolla modernin unohtamista koskien.
" kauniita muistoja maailmasta jossa modenismia tai muita inhottavia asioita ei koskaan tapahtunut.
"
Ei hullumpi ajatus. Kaiken ajattelun pitäisi lähteä siitä että modernia ei ole koskaan tapahtunut. En tiedä minne asti piäisi palata ottamaan uusintalähtö... ei nyt ehkä ihan antiikkiin sentään.
Yksi ongelma tässä on se, että modernismi on tapahtunut. Esimerkiksi Kartanonkosken esimerkissä se näkyy siinä, että talot ovat modernistisiä betonielementtitaloja kaikilla modernistisillä asumismukavuuksilla varustettuna.
Tämän lisäksi on valittu esteettiseksi tyyliksi pseudoretro, ja sitä toteutettu siinämäärin kuin kyseiset rakennusmenetelmät kustannustehokkuuden kärsimättä antavat periksi.
Kartanonkoskella modernismin voi siis unohtaa vain erinomaisilla todellisuudenkieltämisen lahjoilla varustettu henkilö.
Ajassa taaksepäin palaaminen on hyvin romanttinen ajatus, varsinkin näin modernismin jättämässä tyhjiössä eläessä. Se ei kuitenkaan yleensä johda muuhun kuin väärentyneisiin muotoihin.
Onko tässä nyt kyse sen kummallisemmasta asiasta kuin mitä vaatemuoti tai musiikki on? Jatkuvasti muotilehdissä on juttua jostain 50-, 60-, 70-, 80- ja jopa 90-luvun jäljittelystä ja toisaalta kasarisyntikalla maustettu pop ja hiphop on tällä hetkellä in, vaikka meni välillä pois muodista sofistikoituneempien äänentuotantolaitteiden kehityttyä 90-luvulla.
Post a Comment