pseudotietokannat

Internettiä selaillessani olen huomannut muutaman uuden ilmiön. Vanhempi niistä liittyy
tekniikkaan, jo jonkin aikaa etsiskellessäni tietoja jostain tietystä laitteesta antaa google tuloksiksi pääasiassa shopping.com tyyppisiä sivustoja, josta ehkä löytyy ylimalkaiset tekniset tiedot, mutta jonka pääasiallinen tarkoitus on ohjata lukija ostamaan kyseinen tuote jostain sivulla linkitetyistä kauppapaikoista.

Tekniset tiedot on napattu valmistajan sivulta, ja jos ns. toimituksellista materiaalia on niin sen toimittavat sivun lukijat itse kirjoittelemalla arvioita omistamistaan laitteista.

Aikaisemmin etsiessäni tietoja jostain tietyistä välineistä pystyin usein löytämään arvioita, kunnolliset tekniset tiedot tai asiallisia artikkeleita aiheesta. Onhan niitä vieläkin internet pullollaan, Googlella niitä vain ei enää pysty löytämään kaikkien kauppapaikkojen seasta.

Myös etsiessäni ajureita erilaisille laitteille olen yleensä joutunut käymään läpi ajuriportaalien pitkällisiä nöytyyttäviä rekisteröintimanööverejä, ja saanut sähköpostini täyteen roskapostia.

Eilen etsiskellessäni verkosta mahdollisia uusia pseudomorfoosiaiheisia sivuja, löysin muutaman pseudotietokannan. Wikipedian kehittyminen siihenkin pisteeseen jossa se tänäpäivänä on, tarjoaa laajan tietokannan kaupallisesti hyödynnettäväksi.

Löysin kaksi sivustoa jotka kaappaavat wikipedian sisältöjä omille sivustoilleen, ilmeisesti suomalaisen alimanin ja monikielisen all2know palvelun.

All2know eli "Kaikki tietämisen arvoista Suomeksi" tarjoaa wikipedian sisältöjä mainittsematta niitten alkuperää muuten kuin osoiterivillä, esim: http://www.all2know.com/fi/wikipedia/e/es/esperantokulttuuri.html
Sivu tarjoaa myös helsinginsanomien uutisia, mutta mainitsee lähteen ja siirtyy otsikkoa klikkaamalla HS:sän omille sivuille.

Aliman mainitsee Wikipedian lähteenään. Sivut eivät oikein ulkoasunsa puolesta toimi, eikä skandit näy.

Molemmilla sivuilla on googlen mainoksia.

työväen presidentti

Olen jonkinaikaa seuraillut sivusta Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjaa. Kampanja rakentuu sloganin "Työväen presidentti" ympärille, mikä on herättänyt jonkinverran keskustelua, edustaahan Niinistö Kokoomuspuoluetta joka historiallisesti on aina edustanut työväen arkkivihollista porvaria.

Niinistön mainostoimiston perusajatus on ollut se, että vastakkainasettelujen aika on nyt ohi, ja näinollen kaikki kaipallista potentiaalia omaavat brändit ovat kenen tahansa käytössä. Sinänsä oikea analyysi: vastakkainasettelut ovat kadonneet, politiikka on menettänyt lähes kaiken perinteisen poliittisen sisällön.

On myös totta että työvaenliikenostalgialla asiayhteydestään irrotettuna voidaan myydä monenlaisia asioita, tulemme varmasti lähitulevaisuudessa näkemään monenlaisia neuvosto/DDR/taistolais ym. kuvastoa lainailevaa mainontaa. Tälläkertaa mainostoimisto on kuitenkin ollut hieman liikaa edellä aikaansa. Työläiskuvaston markkina-arvo ei ole vielä täysin aktualisoitunut. Tällähetkellä se toimii vain edelläkävijäsektorin mainonnassa, esimerkiksi työväen trendbaari tai työväen kolajuoma olisivat aivan toimivia konsepteja. Presidentin kaltaisen tuotteen markkinoinnin pitäisi kuitenkin kosketella nimenomaan suuria massoja.

Suuren yleisön osalta ongelma on se, että he vielä muistavat politiikan sisällöt ja vastakkainasettelut. Porvarin myymistä työväen brändillä pidetään siksi arroganttina, tyhmänä ja valheellisena. Älykäs mainostaja olisi valinnut jonkin hieman kauemmin unohduksissa olleen asiakokonaisuuden, kuten uskonnon. Jos Niinistö olisi markkinoitu esimerkiksi Jeesuksena, ei kenenkään tunteita olisi loukattu. Toisaalta tilanteessa jossa Paavo Lipponen on jo markkinoitu Mooseksena, saattaa raamatullinen kuvasto olla ykkösrivin politiikan kannalta loppuun kalastettu.