ei perustuslaki

Euroopan Unioni on merkillinen kokonaisuus. Se ei ole esikuvansa Amerikan Yhdysvaltojen kaltainen selkeä valtiotason toimija, muttei myöskään enää mikään aivan vapaamuotoinen valtioyhtisökään. 

EU:n suunnasta ja missiosta on olemassa hyvin erilaisia näkemyksiä. Euroopan kovaan ytimeen kuuluvilla suurilla jäsenvaltioilla tuntuu olevan visiona vahva yhtenäinen Eurooppa, jolta löytyy niin poliittiista, sotilaallista kuin taloudellistakin muskelia. Täällä periferiassa tavataan puhua EU:sta jonkinlaisena byrokratisena kerhona, joka standardisoi asioita, mutta puuttuu mahdollisimman vähän kansallisvaltioiden sisäisiin asioihin.

Unionin tiivistämistä ajavat ovat pyrkineet tuomaan EU:hun mahdollisimman paljon erilaisia valtiollisia elementtejä. Oma raha meillä jo on, vaikkakin sitä ei kaikissa jäsenmaissa käytetä. Armeijaa on pitkään puuhattu, jonkinlainen aihio siitäkin on kriisinhallintajoukkojen muodossa. Vahvalle unionille kaivataan tietenkin myös vahvaa johtajaa; presidenttiä, pääministeriä, kuningasta, keisaria tai muuta keulakuvaa.

Niin, ja sitten tietysti kaivataan perustuslakia.

Sellainen on jo kertaalleen tehtykin. Suurella vaivalla pitkän väännön jälkeen perustuslaiksi kutsuttu asiakirja hyväksyttiin suomenkin eduskunnassa vuonna 2006. Perustuslakia oli kuitenkin jo tuossa vaiheessa kuollut. Asiasta kansaäänestyksen järjestäneet maat joutuivat taipumaan kansan tahtoon, perustuslaki kuopattiin.

Nyt perustuslaki kuitenkin on palannut paranneltuna. Nimenä on nyt Lissabonin sopimis. Kyseessä on perustuslain kaltainen dokumentti, jota ei kuitenkaan enää voi kutsua perustuslaiksi. Itse kutsuisin sitä ei perustuslaiksi. 

Ainakin kahteen asiaan on löydetty parannus: se ei enää ole perustuslaki, eikä siitä enää järjestetä kansanäänestyksiä, paitsi Irlannissa, jossa asiasta päätetään tänään. Perustuslaistahan Irlannissa järjestettiin kaksikin kansanäänestystä, sillä ensimmäisellä kerralla vastaus oli väärä.

Ei perustuslaista arvellaan Irlannissakin äänestettävän vainkerran, joten panokset ovat kieltämättä kovat. 

Mutta mitä tämä ei perustuslaki sitten pitää sisällään? Selkeää vastausta on mahdollista saada, sillä asiakirja on kaikkea muuta kuin selkeä. Jokainen voi toki itse käydä siihen tutustumassa, asiakirja on julkinen, mutta harva sen kapulakieltä ymmärtää tai jaksaa yli kahtasataa sivua kahlata läpi.

Lehdistökään ei asiaa mitenkään jäsenneltävästi ole summannut. Tänään hesarissa lipsahti sopimuksen tuovan EU:lle myös kaivatut "pääministerin" ja "presidentin". Lainausmerkit eivät ole siksi että lainasin sanat lehdestä, myös siellä sanat oli esitetty lainausmerkeissä.

Voi siis olla että pian EU:lla on "raha", "armeija", "presidentti", "pääministeri" ja "perustuslaki". Voi myös olla että ei ole, Irlanti päättää.