Pseudomorfoosi on Oswald Spenglerin tunnetuksi tekemä käsite. Se periytyy geologiasta, sillä tarkoitetaan sisällöltään muuttunutta mineraaliraetta, jonka alkuperäinen muoto on säilynyt. Spengler käytti termiä historiallisesti kuvaamaan tilannetta, jossa vanha kulttuuri pakottaa nuoren nousevan kulttuurin omaksumaan itselleen vieraan muodon.
Wednesday, August 01, 2007
Kaupunkimaasturi
Kaupunkimaasturi, tai City-maasturi on maastoauton muotoon rakennettu kaupunkiajoneuvo.
Termi on sinänsä kuvaava, tosin en tiedä miten se on suomenkieleen vakiintunut.
Amerikkalainen termi josta nimi on johdettu on S.U.V, Sports utility vehicle tai vaihtoehtoisesti
suburban utility vehicle. Suoraan suomennettuna tuo olisi suunnilleen urheiluhyöty-auto, tai
lähiöhyöty-auto. Koska Utility vehicle on suomeksi maastoauta, voisi termin suomentaa myös
muotoon urheilumaastoauto, tai lähiömaastoauto.
Hyötyauto sana tulee siis siitä, että autosta on käyttäjälleen jotain hyötyä: metsästäjä pääsee
ajamaan maastoautollaan vaikeakulkuisissa maastoissa, ja kuljettamaan saaliinsa avolavallaan.
Kaupunkimaastoajoneuvoissa vastaavaa hyötypositioa ei ole, hyötyjen sijasta kyseisestä
autotyypistä on pelkästään haittoja.
Haittoja on monenlaisia ja eritasoisia. Ekologiselta kannalta kyseinen autotyyppi
on haitallinen, koska tarpeettoman raskaat kulkuneuvot, tarpeettoman tehokkailla moottoreilla
kuluttavat tarpeettoman paljon polttoainetta, ja näinollen aiheuttavat tarpeettoman paljon
päästöjä.
Yhteiskunnalliselta kannalta ongelmana on liikenneturvallisuus: jokainen lisäkilo lisää
kulkunevon tuhovoimaa, mitä enemmän tarpeettoman raskaita kulkuneuvoja on liikenteessä,
sitä vaarallisempaa se on kaikille tiellä liikkujille. Yksilön tai perheen näkökulmasta
kaupunkimaastoauton hankkimista perustellaan usein juuri turvallisuusnäkokulmasta, mutta
tilastollisestiottaen tälle väitteelle ei löydy tukea.
Kaupunkimaastoautoilla ajetaan enemmän kolareita kuin pienemmillä autoilla, ehkä juuri siksi
että iso auto kuvitellaan turvalliseksi. Kolaritilanteissa kaupunkimaastoauto myös kaatuu
herkemmin korkeamman painopisteensä vuoksi.
Kaupunkimaastoautosta on pelkästään haittaa, niin omistajalleen, kuin yhteiskunnallekin.
Eikö töllöin autotyyppille kuvaavampi nimitys olisi kaupunkihaittaauto? Kaupunkimaastoauto
on kuitenkin mielestäni hieman liian järjetön nimitys edes tällä luonteeltaan järjettömälle
tuoteryhmälle. Kaupunki kaupunkina ja maasto maastona. Nykyinen termi saattaa sitäpaitsi
antaa kyseisten laitteiden omistajille väärän käsityksen siitä, että näillä voisi ajaa maastossa.
Keskiverto kaupunkihaittaauto ei todellakaan maastoajoon sovellu.
No tasapuolisuuden nimissä täytyy todeta että onhan kyseisen ajoneuvoryhmän kulkuneuvojen
hankinnasta tietenkin tiettyjä hyötyjäkin, mutta koska ne menevät enemmän psykologian
puolelle, ei niitä tule mielestäni laskea mukaan ns. konkreettisiin hyötyihin ja haittoihin.
Tuohan kyseisen kulkuneuvon hankinta omistajalleen mielikuvan turvallisuudesta, omien
teiden kulkemisesta (mielikuva kaupunkioloissa varmasti konkreettisia maastoominaisuuksia
tarkoituksenmukaisempi) ja ennenkaikkea omasta miehekkyydestä.
Nuo kaksi ensimmäistä syytä ovat ne, joilla kaupunkihaittaauton ostamista perustellaan, tuo
viimeinen on se syy, miksi niitä ostetaan. Sinänsä kiinnostavaa, että yhdysvaltojen markkinoilla
yli puolet kaupunkihaittaautoilijoista on naisia. Oliko niin epäajankohtainen Freud sittenkin
oikeassa joissain asioissa?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment