Kun nyt porvariyhteistyöstä mediassa puhutaan, niin lienee aika pseudomorfoosibloginkin lyhyesti taustoittaa asiaa.
Porvari sana periytyy sääty-yhteiskunnan ajalta. Tuolloin yhteiskunta jakaantui neljään säätyyn: aatelistoon, papistoon, porvaristoon ja talonpoikiin. Porvaristo koostui pääasiassa kauppiaista, ja keskittyi kaupunkeihin.
Säätypäivät lakkautettiin hieman reilut sata vuotta sitten. Suomenkin politiikassa on ehditty nähdä monenlaista myllerrystä. Kylmä sotakin on käyty, sen voitti kapitalismi . Silti (tai juuri siksi) porvarin brändi rypee ehkä pahimmassa alennustilassaan. Jopa kokoomus, ainut varsinainen porvaripuolue, on päättänyt yrittää nyt brändätä itseään työväenpuolueeksi.
Sauli Niinistön kampanja on rakentunut täysin sloganin "Työväen presidentti" ympärille, ja samalla linjalla kokoomus aikoo jatkaa myös vaalien jälkeen.
Tottahan se on, prole ja työväki tihkuu voimaa, seksikkyyttä ja neuvostonostalgiaa. Porvari kalskahtaa tylsällä tavalla vanhanaikaiselta, ummehtyneelta ja vanhan irstaan miehen tavoin dekadentiltä.
Porvari sana kelpaa nykyään vain pilkkaamiseen.
Ainut väestöryhmä joka pitää porvariutta arvossaan ovat talonpojat, jotka eivät koskaan sellaisiksi voi tulla. Keskustalaisilla on tietenkin rahaa ja omaisuutta, mutta ei se vielä tee heistä porvareita. Ei raha tee porvareistakaan aatelisia.
On hyvin kiinnostavaa nähdä minkälaista porvariyhteistyötä on luvassa, nyt kun meillä on porvaripuolue joka kuvittelee olevansa työväenpuolue ja talonpoikaispuolue joka kuvittelee olevansa porvaripuolue.
No comments:
Post a Comment