Talonpoikain resitentti

Kyllä, joudun valitettavasti taas kirjoittamaan Sauli Niinistöstä. Alan minäkin jo kyllästyä aiheeseen, mutta ei näitä lausuntoja vaan voi ohittaa.

Tänään Kokoomuksen hiljan työväenpuolueeksi brändännyt Sauli Niinistö julisti puolueensa talonpoikaispuolueeksi. Metro lehdessä 19.1.06 kirjoitetaan aiheesta näin: "Niinistö sanoo näkevänsä keskustan ja kokoomuksen arvopohjan paljolti yhteisenä. Molemmat puolueet ovat pitkälti myös talonpoikaisen tahdon ilmentymiä, eivätkä ne ole siltä osin kovin eri teille kulkeneet."

Itse tunnen poliittista historiaamme huonosti, mutta mitkään epäluotettavista internetlähteistäni eivät listaa talonpoikaista tahtoa Kokoomuspuolueen alkusyyksi.

Ymmärtääkseni Kokoomus syntyi vuonna 1918 reaktiona Nuorsuomalaisten ja Vanhasuomalaisten parlamentaristien perustamalle Edistyspuolueelle. Täytyihän saksalaismielisillä monarkisteillakin olla oma puolueensa. Nimeksi ei tullut kuitenkaan Taantumuspuolue, vaan Kokoomuspuolue.

Talonpojat eivät käsittääkseni olleet monarkiasta lainkaan innostuneita, eivätkä saksalaisuudestakaan samassamäärin kuin Kokoomus. Maalaisliitto jopa kieltäytyi tulemasta samaan hallitukseen monarklistien kanssa 1918.

Kokoomus oli alkuaikoinaan konservatiivipuolue, jonka saavutuksia on muunmuassa progressiivinen verotus.

Vuosien varrella Keskustan ja Kokoomuksen tiedetään tehneen ajoittain ns. porvariyhteistyötä, (kirjoitin aiheesta muutama päivä sitten), mutta talonpoikaisyhteistyötä ei käsittääkseni ole aikaisemmin yritetty.

Kunnia tästä uhkarohkeasta loikasta tietenkin Sauli Niinistölle. Hän on ennennäkemättömän vikkeläliikkeinen poliitikko, häntä eivät rajoita aatteelliset, historialliset tai muutkaan seikat (ehkä nikotiiniriippuvuutta lukuunottamatta). Hän tietää että historia on sellaista kuin miksi se kirjoitetaan, ja historian kirjoittavat voittajat ja johtajat. Hitaammat seuraajat voivat ihmetellä viimeviikolla vastakkainasettelujen aika oli ohi, toissapäivänä olikin pystyssä perinteinen porvaririntama, ja tänään ilmaantuu ennennäkemätön talonpoikaisyhteistyö. Jos esimerkiksi islaminuskoiset olisivat riittävän suuri poliittinen ryhmä, ei Sauli empisi hetkeäkään julistaa puolueensa olleen aina vahvasti islamin asialla.

Sauli on ymmärtänyt ehdokkaista syvällisimmin jälkimodernin toimitaympäristön luonteen. Parhaiten se on kiteytettävissä Habban Y Sabbahin lyhyeen elämänohjeeseen: "Mikään ei ole totta, kaikki on sallittua". Kun normatiivisiä totuuksia ei enää ole, voittaja on se joka esittää mieleenpainuvimpia väitteitä. Räikeillä, valheellisilla ja naurettavilla väitteillä saadaan varmasti jokaisen huomio kiinnitettyä. Riittävän räikeästi valheelliset väittämät saattavat jopa provosoida lukijan selvittämään asioita.

Tähän ansaan minä itse ainakin menin, tässä on koko päivä vietetty kokoomuspuolueen historiaa selatessa. Niin, ja tietystyi tiedän että kaikki kirjoittelua aiheesta lisää Saulin medianäkyvyyttä.

Huonoa julkisuuttahan ei olekaan, on vain julkisuutta.

Voisinhan minä tietysti tasapuolisuuden nimissä kirjoittaa Halosestakin, paljonhan demariaatteestakin löytyy pseudomorfoottisuutta. Se vaan on niin tylsää, Sauli on pirun hyvä puheenaihe.

Vielä loppukevennys

"Nyt tasa-arvo on edennyt Suomessa niin pitkälle, että naiset voivat äänestää miestä presidentiksi." -Anneli Jäätteenmäki

Ja hesarista voi lukea professri Tuomo Martikaisen arvio vaaliasetelman innostavasta vaikutuksesta oikeistoon.

Eskapismiblogikin sivuaa vaaliteemaa:


Ja vielä historialinkkejä kiinnostuneille:
wikipedia
kokoomus
verkkouutiset